Yleistä tietoa siileistä kysymysten
muodossa
1. Kuinka paljon kääpiösiilit maksavat?
Siilien hinta vaihtelee 280 ja 400 euron välillä. Keskihinnaksi voisi
sanoa 350 euroa. Siili kannattaa aina ostaa kasvattajalta, varsinkin, jos ei
ole aikaisempaa kokemusta siileistä. Kasvattajien yhteystietoja löytyy
Suomen Siiliyhdistyksen sivuilta. Sivuilla on myös poikasvälitys ja uutta
kotia etsivät aikuiset siilit. Yhdistys pitää myös varauslistaa.
2. Mitä tarvikkeita siili tarvitsee?
Siili tarvitsee häkin, kaapin tai huoneen, jossa asustella. Asumuksen on
oltava mahdollisimman suuri, jotta siili saa liikkumatilaa. Minimimitat ovat
100cm x 100cm, mutta suurempi on suotava. Jos siilillä ei ole juoksupyörää,
tilan on oltava vähintään 2 neliömetriä. Siiliyhdistyksen kuvagallerian
asuntonäyttelystä saa hyviä vinkkejä asumuksen rakentamiseen!
Siili tarvitsee myös juoksupyörän. Siilille sopivaa pyörää ei saa
kaupasta, joten se on rakennettava itse. Rakennusohjeet löytyvät
siiliyhdistyksen sivuilta. Pyöriä voi tilata myös muutamilta siilisteiltä,
yhdistyksen palstalta löytyy yhteystietoja.
Häkissä olisi oltava pesäkolo tai talo. Sen voi rakentaa itse
pahvilaatikosta, vanerista tai vaikkapa saviruukusta. Kaupoistakin voi
löytää sopivia. Tietenkin ruoka ja vesikuppi kuuluu asiaan. Kupin olisi
parasta olla painava (savea tms), jottei se kaadu. Siilille voi rakennelle
kaikennäköisiä viihdykkeitä, putkia, laatikoita ramppeja yms. Siili
tarvitsee myös lämmintä fleeceä pesäänsä. Myös hiekka / kylpylaatikko
hiekkoineen on tarpeellinen.
3. Mitä laittaa häkin alusiksi?
Häkin alusiksi käy monenlainen materiaali ja kaikilla on oma
mielipiteensä asiasta. Yksi vaihtoehto on jyrsijöillekin tarkoitettu puru.
Puru kuitenkin pölisee ja tarttuu usein piikkeihin. Urossiileillä se voi
myös tarttua vatsaan kiinni. Allergisille perheille ei voi purua suositella.
Purua kalliimpi, mutta pölyttömämpi vaihtoehto on Mörttiröpö -niminen
puulastu. Röpö ei pölyä eikä tartu niin helposti siiliin kiinni. Uroksilla
tosin voi olla virtsaputki vaarassa, jos teräviä lastuja jää arkaan
paikkaan. Allergisille röpö voi aiheuttaa oireita ja pussista tuoreena
otettuna se tuoksuu voimakkaalle.
Paakkuuntumaton kissanhiekka tai mieluummin jyrsijänhiekka (Lindo Redent)
on kolmas vaihtoehto. Siilillä voi olla häkissään pissalaatikko, jossa on
hiekkaa. Siili oppii usein käyttämään laatikkoa. Alusina hiekka on kuitenkin
melko kovaa.
Kissoille tarkoitettu paperimassatiiviste (ToaLätt) on melko hajuton ja
pölyämätön materiaali. Se ei ole yhtä kovaa kuin kissanhiekka.
Siilillä voi käyttävää alusena myös pelkästään sanomalehteä, joka on
helppo vaihtaa päivittäin (ja on edullinen). Siilit saattavat kuitenkin
kaivautua lehtien alle ja kaataa kippojaan... oli se sitten hyvä tai huono
asia?
Matot tai fleece-kankaan palaset ovat vielä yksi vaihtoehto. Kankaita ja
mattoja voi pestä ja käyttää näin uudestaan. Ne ovat myös parasta
pesämateriaalia. Kankaana fleece on lämmin, eikä siitä irtoa siileille
vaarallisia lankoja. Kudottuja villa-tms kankaita ei lankojen takia saa
käyttää.
Materiaaleja voi myös yhdistää ja sisustaa häkin kankailla ja hiekalla
tms... Kannattaa kokeilla, mikä itsestä tuntuu parhaalle.
4. Mitä siili syö?
Siilin ruokavaliosta saat tietoa "ruokinta" -sivuiltamme.
5. Horrostavatko kääpiösiilit?
Kääpiösiilit saattavat alkaa horrostaa, jos huoneen lämpötila laskee alle
+17 asteen. Kääpiösiili EI SELVIÄ horroksesta, joten sitä ei saa päästää
vajoamaan horrokseen. Kankea ja kylmä siili pitää lämmittää nopeasti ja on
myös huolehdittava siitä, että siilillä on tarpeeksi lämpimät olot ympäri
vuoden.
6. Mitä virikkeitä siilille voi hankkia?
Siilille kannattaa rakentaa juoksupyörä. Muita virikkeitä löydät siilien
lelusivuilta.
7. Kesyyntyykö siili ja miten sitä tulisi käsitellä?
Siilit ovat yksilöitä, jotkut kesyyntyvät nopeammin, jotkut hitaammin.
Siili on kuitenkin melko arka eläin kesynäkin, joten koiran tapaista
seuralaista siitä ei saa. Siili oppii tuntemaan omistajansa hajun
perusteella, ja olisikin tärkeää käsitellä siiliä aina iltaisin, ja totuttaa
sitä omaan hajuunsa. Siilille kannattaa myös jutella matalalla rauhallisella
äänellä. Mielestäni siili oppii tuntemaan äänenkin. Kesy siili ei mene
palloksi käsiteltäessä, vaan viihtyy sylissä ja nauttii rapsuttelusta.
Hanskoja tulisi välttää siilin käsittelyssä. Piikkien terävyyteen kyllä
tottuu, kun siiliä pitelee. Siilit purevat harvoin, ja silloinkin jos
purevat, on kyseessä yleensä mielenkiintoinen uusi haju kädessä. Meillä
siili nuolee usein kättä ja maistelee muutenkin kaikkea mahdollista.
8. Aiheuttavatko siilit allergiaa?
Tämä on vaikea kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastusta. Allergiat
ovat yksilöllisiä, eikä kukaan voi tietää, miten eri ihmiset siiliin
reagoivat. On ihmisiä, jotka ovat kaikille muille lemmikeille allergisia,
paitsi siileille. On myös muutamia, jotka ovat tulleet siilillekin
allergisiksi. Allergisille suositellaankin ensin vierailuja kodissa, jossa
on siili. Tällöin voi saada alustavan käsityksen omasta allergisuudestaan.
Allergia voi kuitenkin kehittyä ajan mittaankin. Allergisen ei kannata
käyttää siilillä minkäänlaista purua alusena, tai muutakaan pölisevää.
9. Ovatko siilin piikit teräviä?
Kyllä, ne ovat teräviä. Siilillä on selässään keskimäärin 2000 piikkiä, joita se käyttää suojanaan tarvittaessa. Rauhallisena ollessaan siili kuitenkin pitää piikkinsä ihonmyötäisenä, ja tällöin silitettäessä sen selkäpuoli tuntuu lähinnä ehkäpä "muovimattomaiselta". Pelästynyt siili pörhistää piikkinsä ja hyppii ja tuhahtelee karkottaakseen
uhan kauemmaksi. Äärimmäisessä hädässä se keriytyy palloksi, jolloin siihen
koskeminen on vaikeaa.10. Oppivatko siilit sisäsiisteiksi?
Siilit saattavat oppia tekemään tarpeensa hiekkalaatikkoon, eivätkä
tällöin pääsääntöisesti tee tarpeitaan muualle. Juoksupyörässä juostessaan siili usein päästää tarpeitaan myös siihen. Päästettäessä siili lattialle juoksemaan hiekkalaatikko tai pari kannattaa pitää lähettyvillä, jotta siili pääsee niihin vaivatta hädän yllättäessä.
Jotkut siilit ovat siistimpiä kuin toiset, eikä kannata luottaa siihen, että
siili oppisi siistiksi. Usein siilistin paras apuväline on rätti ja imuri.
11. Tuhoavatko siilit kodin esineitä?
Siilit eivät ole jyrsijöitä, joten johdot tai puuesineet saavat olla rauhassa. Siiliä kiinnostavat erilaiset hajut, ja mielenkiintoisen uuden hajun löytäessään se saattaa yrittää hajun 'syömistä' nuolemalla ja puremalla kohdetta, esim. mattoa.
Siilit saattavat kuitenkin lattioilla vapaana ollessaan pissiä ja kakkia
ympäriinsä, joten aivan uuden parketin omistajien kannattaa miettiä voiko
siiliä vapaana pitää. Tällöin siilille on järjestettävä muu asumus kuin
lattia.
12. Voiko siilin totuttaa olemaan hereillä päivisin?
Pääsääntöisesti ei. Siilit ovat yöeläimiä, jotka nukkuvat päivät ja ovat
aktiivisimmillaan öisin. Siilin voi satunnaisesti herättää päivällä, mutta
siili saattaa stressaantua liiallisesta herättelystä. Siili on siis yöeläin.
13. Tarvitsevatko lemmikkisiilit seurakseen lajitoverin?
Siilit ovat reviiritietoisia eläimiä, jotka eivät kaipaa toisen siilin
seuraa. Jos perheessä on useampi siili, jokaisella täytyy olla erillinen
tila, eikä niitä ole hyvä päästää samanaikaisesti huoneeseen juoksemaan
ainakaan ilman valvontaa. Toisinaan emo ja sen tyttöpoikanen saattavat tulla
toimeen yhteisessä häkissä, mutta eri pesueista olevat naaraspuoliset siilit
pitäisi pitää erillään, uroksista puhumattakaan. On myös tiedossa muutamia
tapauksia, missä samaa sukupuolta olevia siilejä voi pitää samoissa
tiloissa. Tilan on tällöin oltava suuri, jotta siilit voivat tarvittaessa
olla omassa rauhassa ja väistää tovereitaan. Muiden eläinten kanssa
kannattaa seurata, miten siili käyttäytyy. Koirien ja kissojen kanssa
siilejä ei saa jättää ilman valvontaa.
14. Kuinka kauan siilit elävät?
Suomen siiliyhdistys on pitänyt siilirekisteriä vuodesta 2000, ja rekisterin
vanhimmat siilit ovat nyt (syksy 2005) yli 4-vuotiaita. Yhdysvalloista
saatujen tietojen mukaan lemmikkisiili voi elää terveenä ja hyväkuntoisena
jopa yli 8-vuotiaaksi. Varovasti arvioiden siilin voisi odottaa elävän sille
sopivissa oloissa keskimäärin 3-5 -vuotiaaksi. Siilien keskimääräisen
eliniän odotetaan pitenevän jatkuvasti siilitietämyksen lisääntyessä.
15. Minkä kokoisia siilit ovat?
Afrikkalaiset kääpiösiilit kasvavat n. 15-20 cm pituisiksi ja painavat n.
300-550 g. Siilit voivat painaa enemmänkin, mutta tällöin ne ovat yleensä aina ylipainoisia. Ylipaino on siileillekin vaarallista.
Lisää tietoa siilin ylipainoista löydät terveyssivuiltamme.
16. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ostaa siilin?
Siilin
valinnassa ensimmäisenä kriteerinä on siilin koko ja ikä. Poikasen on oltava
7-8 viikon ikäinen, jotta se on täysin itsenäinen. Lisäksi siilin painon on
oltava vähintään 180-200 grammaa. Jos siili on pienempi, mutta reilusti yli
8 -viikkoinen, pirteä ja itsenäinen ja sen vanhemmat ovat pienikokoisia, on
siili luovutuskuntoinen. Varmista, että poikanen syö itse. Tarkista
poikasen puhtaus ja jos mahdollista myös ulosteiden ulkonäkö. Kakan on
oltava kiinteää.
On hyvä nähdä poikasen vanhemmat, ainakin emo, jotta voi varmistua, että
poikanen on kasvattajan itse kasvattama. Jos siili hankitaan eläinkaupasta,
on hyvä pyytää siilistä sukuselvitys tai maahantulopaperit. Varmista, että
siili on lemmikiksi kasvatettu. Tapa, jolla siilejä pyydystetään luonnosta
ja totutetaan ihmisiin, ei edistä siilien hyvinvointia luonnossa. Yleisin
pyydystystapa on tappaa emo ja kasvattaa poikaset ihmisen voimin. Kuten on
helppo päätellä, emon lisäksi myös useimmat poikaset menehtyvät. Afrikan
mantereelta ei vielä ole löydetty yhtään siilitarhaa, jossa kasvatettaisiin
vientiin tarkoitettuja lemmikkisiilejä.
Kun olet tuonut poikasen kotiin, anna sille vuorokausi aikaa tutustua
uuteen ympäristöön. Tänä aikana sen on hyvä antaa olla omissa oloissaan ja
pitää ihmisvieraatkin poissa. Aloita ruokinta ruuilla, joihin poikanen
on tottunut. Kasvattaja yleensä kertoo, mitä poikaset ovat syöneet.
Kun poikanen on totutellut uuteen ympäristöön, sitä voi alkaa käsitellä,
jotta se tottuisi hoitajiinsa. Aluksi poikasta käsitellään vähän aikaa
kerrallaan ja vähitellen aikaa pidennetään. Poikasta käsitellään aina
paljain käsin.